Kangasalan toinen energiamurros vei biolämpöön
Tampereelta Lahden suuntaan ajaessa halkaisee Valtatien 12 Kangasalan nauhataajaman Kirkkojärven ja kuuluisien harjujen välistä. Itsenäinen 32 000 asukkaan kaupunki kasvaa maan suhteellisesti nopeimmin kasvavan naapurinsa imussa.
12-tietä ajettaessa ohittaa myös Kangasalan Lämmön uusimman ja historian suurimman investoinnin, Ranta-Koiviston biolämpölaitoksen. Tieltä voi melkein nähdä kattilassa loistavan liekin, sillä lämpölaitokseen on rakennettu näyttävät ikkunat, jotka läpinäkyvästi ja ylpeydellä tuovat biokattilan esille.
Alussa oli öljy, sitten kaasu
Vuonna 1982 perustettu Kangasalan Lämpö Oy aloitti kaupungin keskustan lämmityksen raskaalla polttoöljyllä, kertoo toimitusjohtaja Pekka Lehtonen yhtiön toiminnan alusta. Maakaasuun siirryttiin vahvasti ympäristösyistä, sillä harjujen pohjavesien pilaantuminen ja puiden harsuuntuminen haluttiin välttää. Vuosikymmenten aikana maakaasulle muodostui merkittävä jakeluverkko. Samaan aikaan yhtiö hankki useita kunnan alueella toimineita erillisiä aluelämpölaitoksia omistukseensa ja yhdisti verkkoja.
Strateginen omistus säilyi
Kaupunki on säilyttänyt oman lämpöyhtiönsä, vaikka sähköyhtiön osakkeet myytiinkin 90-luvulla maakunnalliselle sähköyhtiölle. Kangasalan Lämpö on kaupungin hallinnossa tunnistettu strategiseksi omistukseksi, mistä pidetään kiinni. Vuonna 2005 yhtiö hankittiin kaupungin täysomistukseen, jonka jälkeen tehdyt investoinnit ovat pyrkineet monipuolistamaan tuotantopalettia.
Metsänhoitoyhdistys lämpöyrityksenä
Biopolttoaineiden käyttöön siirryttiin ensimmäiseksi vuonna 2015 investoimalla Riunrannan 3 MW hakelämpölaitokseen. ”Silloin meitä varoiteltiin, että bioenergiaan siirryttäessä tulee paljon käyttöhäiriöitä. Koska organisaatiomme on pieni, halusimme tästä syystä, että polttoainetoimittaja vastaa myös laitoksen huollosta”, kertoo Lehtonen.
Yhteistyökumppaniksi tuli MHY Roine, joka on hoitanut polttoaineen toimituksen sekä lämpölaitoksen käytön ja ylläpidon. Kokemukset biolämmön tuotannossa Riunrannassa kannustivat suunnittelemaan suurempaa muutosta.
Ajankohta viime tipassa
”Energiayhtiön hengissä pysymiseksi Ranta-Koiviston biolämpölaitoksen käynnistyminen oli elinehto”, Lehtonen korostaa. Viime aikoina on saatu paljon puhua asiakkaiden kanssa kaasun hinnasta ja sen eri vaikuttimista. Investointi tuli tehtyä näin katsoen Kangasalla kreivin aikaan.
Ranta-Koiviston lämpölaitoksen kilpailutus ja investointipäätös tehtiin 2018. Syksyllä 2018 tehtiin sopimus Laatukattila Oy:n kanssa kokonaistoimitusurakasta. Laitos otettiin käyttöön 2020 lopulla ja sitä on viimeistelty 2022 alkuun asti. Kokonaisinvestointi asettui 12 miljoonan euron tasolle.
Puupolttoaineen hinta on vakaa
”Tämä laitos on merkittävä satsaus tulevaisuuteen”, toimitusjohtaja Lehtonen summaa. Sen on tarkoitus toimia päälaitoksena ja mahdollistaa tasainen energianhinta asiakkaille. ”Maakaasun käyttöön lämmöntuotannossa liittyy vuosien välillä hinnan aaltoilua. Uskomme metsäpolttoaineiden tarjoavan vuodesta toiseen vakaamman hinnan. Tämä on erityisen tärkeää, kun asiakkaista 75 % on alueen yrityksiä ja asiakkaita. Vuosittainen hinnanvaihtelu on hankala kaukolämmön kilpailukyvyn näkökulmasta.”
Kahdella kattilalla parhaat säädöt
Laitoksessa on pyritty korkeaan toimintavarmuuteen kahdentamalla se kokonaisuudessaan. 6 MW kattiloita on kaksi ja lisäksi lähtien polttoainetaskuista ja kuljettimista savukaasun puhdistukseen sekä lämmön talteenottoon kaikki on tuplana. Lakan kaasuttava-arinaiset Y-kattilat ovat yksinäänkin hyvin säätyviä, jolloin laitosta voidaan ajaa muutamista sadoista kilowateista aina 12 MW asti ja päälle vielä lämmön talteenotosta saatava teho.
Kaksi hakkeen toimittajaa
Lämpöä tuotetaan noin 60 000 MWh vuodessa eli noin kaksi kolmasosaa koko yhtiön myytävästä lämmöstä. Metsähaketta kuluu 85 000 i-m3. Tämä tarkoittaa huipputeholla noin 4–6 rekka-autoa päivässä ja kesäaikana kolmisen kertaa viikossa. Polttoaineyritykset toimittavat automaattisesti polttoaineen vähentyessä ja tekevät kuormista näytteet polttoainevaraston yhteydessä sijaitsevaan pieneen mittalaboratorioon.
Kosteakin polttoaine käy
Laitos on speksattu laajalle polttoainevalikoimalla. Lakan Y-kattilalla ja sen kuumaluvun avulla voidaan tehokkaasti höyrystää selvästi märempiä polttoaineita. Ratkaisu tästä tehtiin varautumiseksi mahdollisiin tulevaisuuden myötä keskimääräistä kosteammiksi muuttuviin polttoaineisiin.
Lämmön hinta on tärkeä asia, mutta niin ovat muutkin syyt: kyseessä on yli miljoonan euron piristysruiske aluetalouteen ja päästöjä vähennetään 10 000–12 000 tonnia vuodessa, Lehtonen hehkuttaa.
Päästöt minimiin
Savukaasu puhdistetaan perusteellisesti. Käytössä on monosykloni ja sen perään kuitusuodatin. Lisäksi vielä savukaasu pestään ottamalla lämmöt talteen. Lämpöpumppua pesurin yhteyteen ei tullut, sillä Lehtosen mukaan verkon jäähtymät asiakaspäässä ovat oikein hyvät. ”Tästä syystä emme niin innoissamme ole myöskään ottamaan verkkoon lämpöä asiakkailtamme paluulinjaan”, Lehtonen toteaa.
Laitoksen katolle rakennettiin 60 kW aurinkopaneelit, joista saadaan melkein kaikki tarvittava sähköteho kesäaikaan.
Laatukattilalla enemmän vastuuta
Ranta-Koivistossa päädyttiin hankkimaan laitoksen päivystys ja huolto ainakin ensimmäiset vuodet laitostoimittaja Laatukattilalta. Laitos on heidän etävalvonnassaan, mutta paikan päällä käydään vähintään 72 tunnin välein.
Kangasala hiilineutraaliksi
Yhtiölle uusi lämpölaitos toi myös kaivatut ajanmukaiset toimisto- ja sosiaalitilat. Koko henkilökunta on nyt saman katon alla ja kaikki on toimivaa.
Kangasalan kaupungin tavoitevuodeksi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on asetettu vuosi 2030. Lämpöyhtiö on keskeisimpiä toimijoita tämän tavoitteen varmistamiseksi. Biolämpölaitosten myötä ollaan vahvalla uralla, mutta vielä on matkaa.
Maakaasukäyttö minimiin
Yksi tulevaisuushanke on tämän vuoden aikana tapahtuva kytkeytyminen Tammervoiman hyötyjätelaitokselta tulevaan Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöputkeen siirrinasemaan. Kangasalan Lämpö ostaa tukkulämpöä ja jakelee sen läntisen Kangasalan alueella. Tämän hankkeen tavoitteena on viedä kaukolämpöä kohti hiilineutraaliutta vähentäen maakaasun käyttöä entisestään.
Biokaasukin kiinnostaa ja yhtiö on ollut mukana tuotantolaitoksen perustamisselvittelyissä Sahalahdelle. Lehtonen näkee kuitenkin, että ensisijaisesti tuottajan pitäisi olla sellainen taho, jolla on biokaasun syötteet hallussaan. Yhtiön ylläpitämä liikennekaasun tankkausasema on myös selvityksessä. ”Odotamme tämän suhteen kaupungin periaatepäätöksiä ajoneuvokalustosta ennen etenemistä.”
Geolämpö-projektissa mukana
Tulevaisuuteen varautumista jatketaan tutkimalla keskitetyn geolämmön teknologiaa. Kangasalan Lämpö on mukana 15 yhtiön yhteisessä syväporauksen Kaupunkilämpö-tutkimus- ja tuotekehitysprojektissa. Tampereen puolella sijaitsevalla Tarastenjärven koeporausalueella on päästy jo yli kahden kilometrin syvyyteen vesivasaratekniikalla. Ratkaisuja geolämmön osalta saadaan kuitenkin vielä odottaa.
Kangasalan Lämpö Oy
Perustettu 1982. Kangasalan kaupungin 100 % omistama.
4 työntekijää. Lisäksi kumppanuudet maakaasuasiakkaiden huollossa ja biolämpölaitosten ylläpidossa.
Toimialana kaukolämmön tuotanto ja myynti sekä maakaasun jakelu- ja myynti.
Liikevaihto reilu 10 Me (2021). Energian myynti n. 130 GWh, mistä kaupungin osuus myynnistä 25 %. Kaukolämpöä noin 87 GWh ja maakaasu noin 45 GWh.
Asiakkaita kaukolämmössä 300. 10 lämpökeskusta, nimellisteho yhteensä 61 MW. 3 erillistä kaukolämpöverkkoa yhteensä 35 km. Lämmitettävä rakennustilavuus 2,4 milj. Rm3. Kaukolämpötaloissa asuu n. 9300 asukasta.
Maakaasun jakeluverkko 50 km. Noin 160 asiakasta. Yksi kaasulämpökeskus 3 + 4 MW.